Siirry pääsisältöön

NYT RULLATAAN!


Kiristää ja kipuilee, pitäisikö mennä hierojalle? Venyttely ei tuota tulosta, liikkuvuus ei parane eikä jäykkyydet lähde. Mitä jos hankkisit itsellesi rullan? Voit säästyä parhaimmassa tapauksessa hierontakäynneiltä ja mikä parasta, voit rullailla milloin vaan ilman ajanvarausta ja ihan ilmaiseksi.

Suurimmalla osalla meistä on, ainakin joskus, lihaksissaan triggerpisteitä eli ärtyneitä kipukohtia. Varsinkin liikkumattomuus ja liika istuminen aiheuttaa lihasten jumiutumista ja huonoa toimivuutta. Mutta näin käy myös aktiivisen liikunnan harrastajankin, mikäli ei satsata kehonhuoltoon. Rullauksella saadaan avattua näitä jumitiloja ja sitä myöten parannetaan kehon liikkuvuutta, mutta myös lihasten voimantuottokykyä.

Vaikka sinulla ei olisi kiputiloja eikä liikkuvuusongelmia, suosittelen silti käyttämään rullausta. Paremman voimantuoton lisäksi rullaus vähentää lihaskipuja, auttaa palautumisessa ja parantaa jopa ryhtiä. Kehonhuoltoa ei siis pidä aloittaa vasta kipujen ilmaannuttua.


Rullausta voit käyttää treenissäsi niin alkulämmittelyssä kuin jäähdyttelyssäkin. Alkulämmittelyn tarkoitushan on lämmitellä ja herätellä lihaksia. Rullauksen pitää tällöin olla kevyttä ja lyhytkestoista. Liian kova rullaus, kuten venyttelykin, alkulämmittelyn yhteydessä rentouttaa lihaksia liikaa, jolloin loukkaantumisriski kasvaa. Loppujäähdyttelyn tarkoitus on palauttaa kehoa, joten tässäkään vaiheessa ei rullausta saa tehdä liian kovaa. Rullauksen tarkoitus jäähdyttelyssä on palauttaa lihas rentoon tilaan, nopeuttaa nesteiden liikkumista ja avata treenissä mahdollisesti syntyneet kiinnikkeet. Rullaus saa tuntua, mutta ilman irvistelyjä ja lihasten jännittymistä.

Kunnollinen rullaus tehdään erillisenä harjoituksena. Tällöin voidaan käyttää kovempiakin tekniikoita, mutta ei koskaan ilman alkulämmittelyä. Kovempi rullaus on keholle rasitus, joten aloita aina nopeilla ja kevyillä sivelyillä kehoa lämmittäen. Vasta kun keho on lämmitelty, voidaan lisätä painetta. Kuitenkin niin, ettei kipua synny. Kipeitä triggerpisteitä voi työstää staattisella paineella, kovat kohdat nytkyttämällä. Jos jokin kohta on suuremmalta alueelta kipeä ja tuntuu ikävältä venytettäessä, voi kyseessä olla syvässä fasciassa eli peitinkalvossa syntyneet kiinnikkeet. Näitä voidaan avata hankaamalla ja ravistamalla. Tarkoitus on siis pitää rulla paikallaan ja liikuttaa kehoa.

Miten valitaan oikea rulla? Mitä pienempi rullan halkaisija on, sitä syvemmälle sillä pääsee. Perinteiset ja pehmeämmät rullat sopivat hyvin lämmittelyyn ja rentoutukseen. Kun taas muotoillut ja kovemmat rullat sopivat kehon syvempään huoltoon. Kun hankit rullan, muista hankkia myös käyttöopas. Jos rullaat väärällä tekniikalla ja liian kovaa, voi siitä hyödyn sijaan olla haittaa.

Itse olen useaan otteeseen kiittänyt mielessäni rullan keksijää. Niin monet kivut ja lihasjumit on rullalla saatu taltutettua, jopa alaselän ongelmat. Käytän rullaa myös syvien vatsalihasten harjoittamiseen, jonka opetan jokaiselle asiakkaallenikin. Nyt sain testattavakseni tämän kuvissakin näkyvän kätevän Handy Rollerin. Pienestä koostaan huolimatta aivan loistava! Sopiva kovuus takaa sen, että pääsee hyvin kiinni syvempiinkin osiin. Jopa isompaa rullaa helpompi käyttää, koska se vaatii vähemmän lihasvoimaa. Tämä oli rakkautta ensi rullauksella!

Hanki ihmeessä omasi!

TARJOUS:

Time To Fit -blogin lukijoille rullatuotteet -10%. Tilaa omasi osoitteesta https://mbody.info/kehonhuolto-kauppa/


Kirjoita kuponkikoodi: susan ostoskorissa saadaksesi alennuksen.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. Jo

PALJONKO PAINOJA?

Jos tangossa ei ole tarpeeksi rautaa, ei se lihas kasva. Mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Paljonko nousee penkistä? Millä painolla kyykkäät? Mietitkö, että mitä väliä sillä on? Eikö se riitä, että lihaksissa tuntuu mukava polte? Miksi pitäisi pyrkiä joihinkin tiettyihin treenipainoihin? No esimerkiksi siksi, ettei kroppa kiinteydy ilman riittävää voimatasoa. Jos et ole juurikaan treenannut lihasvoimaa, huonoja uutisia: lihaksesi ovat unessa. Arkiaskareissa, juoksulenkillä ja jopa lihaskuntojumpissa lihaksesi käyttävät vain hitaita soluja. Nopeat lihassolut, ne voiman kasvattamisessa tärkeät, vain laiskottelevat. Et siis kiinteydy, eikä lihas kasva. Sinun on turha haaveilla pyöreistä pakaroista, erottuvista olkapäistä tai kivoista käsivarsista, ellet pysty liikuttelemaan riittävän isoja rautoja. Näin se vain on. Sporttisten muotojen lisäksi saat kasvaneesta voimasta ja lihasmassasta muutakin hyötyä. Aineenvaihduntasi tehostuu ja voit syödä enemmän lihomatta. Tyypillinen onge

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l